Kalastusta Jaeaetyvaellae Jaervellae

Kalastusta jäätyvällä järvellä 1993

Pekka Ritamäki

j%C3%A4%C3%A4tyv%C3%A4ll%C3%A4J%C3%A4rvell%C3%A4.JPG

Jäätyvällä järvellä

VENE2.JPG

Jaska rannassa ja kaloja ämpärissä

Olemme kalakaverini Tuomisen Jaskan kanssa hämärtyvällä jäätyvällä järvellä.
Törmäämme koskeloparveen, jotka ovat päästäneet meidät ihan lähelle. Ihmettelen miksei Jaska tavoittele haulikkoaan.
"Koskelot maistuvat kalalle, ei niihin viitsi tuhlata panoksia. Vasta kun näen teeren, tulee heti rasvainen teeripaisti mieleen" Jaska murahtaa.
Olimme päivällä juuri syöneet teeripaistia, joten Jaskan muisteluun oli aihetta.

Kapeimmissa salmissa jää ritisee veneen alla. Olemme kuhaa kalastamassa ja sehän tehdään aina yöllä.
Tunnelma on kuitenkin toinen pimeällä syysyöllä kuin valoisien elokuun öiden aikana. Parin tunnin aikana saamme pari kilon paikkeilla olevaa kuhaa, ja minä alan tähyillä rannalle päin.
Parin kuhan saalis ei kuitenkaan tunnu miltään, sillä päivällä oli viidestä verkosta tullut ämpärillinen kuhia ja pari taimenta.
Kierrämme tutun teeriluodon. Se ei ole luodon virallinen nimi, mutta Jaska on kerran laskenut siinä olleen yli kolmesataa teertä.
Puolen yön aikaan kaikkialla näkyy vain pimeyttä.
Ihmettelen mitenkä täältä päästään oikeaan rantaan, sillä Koljonselkä on melko iso ulappa Längelmävedellä.

"Etkös näe Eevan laittamaa kynttilää mökin ikkunassa".
Yritän katsella eri puolille järveä, mutta en löydä mitään kiinnekohtaa, vain mustan pimeyden.
Lähdemme palaamaan takaisinpäin. Muistelemme tulomatkalla näkemiemme verkkojen paikkoja, joita Koljonselällä on paljon.
Yritämme kiertää niitä, mutta sysimustassa pimeydessä uistimemme jää kiinni erään verkon alkunaruun.
Joudumme touhuamaan käsikopelolla kylmässä vedessä puolisen tuntia ennen kuin uistimet on saatu pelastettua vedestä.

Tulomatkalla joudumme vielä väistelemään rantakarikkoja, joiden paikat Jaska on selvittänyt perämoottorin potkureilla vuosien kuluessa.
Kun lähestymme Jaskan mökkiä erotan minäkin pienen kynttilänkajon mökin ainoan huoneen ikkunalla, sähköjohtoa ei tähän mökkiin ei koskaan ole vedetty ja tuulimyllykin on tällä kertaa huollossa.
Piisamien pesänrakennuspuut kuuluvat selvästi mökin takana olevalta lahdelta.

JaskajaEeva.bmp

Jaska ja Eeva

Keräämme kalat pois veneestä sillä rannalla liikkuu säännöllisesti villiminkki, joka syö järjestään kaikki sorsanpoikaset ja vie kalat lähiverkoista.
Asetimme villiminkille kalansyötillä varustetun ansan, johon se parin päivän kuluttua menikin.

Mökin uunin vieressä sulattelin paleltuneita jalkojani, jotka noin tunnin jälkeen alkoivat sietämättömästi kutista.
En ollut taaskaan laittanut tarpeeksi lämpimiä varusteita.
Jaska meni heti nukkumaan ja muistutti aikaisesta herätyksestä:
"Teeret liikkuvat vain aamu- tai iltahämärässä ja huomenna syödään muutakin kun kalaa.

JaskaKalaa2.jpg

Lauantai-ilta Jaskan mökillä


Viinaa ja metsoja Kauvatsalta 1943

Karavavaani.jpg

Tässä onkin pidempi juttu. Jaska oli sota-aikana mennyt Kauvatsalle rautatien avulla kaverinsa kanssa.
Heidän oli tarkoituksena tehdä vaihtokauppaa maalaisten kanssa. Heillä oli mukanaan juustoja ja kaupungin viinoja.
Silloin oli kaikista tarvikkeista kova puute. Luutiin, että maalaisilla olisi asiat paremmin.

Heillä oli mukana polkupyörät, neljä koiraa, kaksi haulikkoa ja reput.
Heidän tarkoituksenaan oli mennä mestästämään kunhan vaihtotokaupat oli ensiksi tehty.

He olivat menneet ensiksi pieneen mökkiin järven rannalle vaihtamaan kaupungin viinoja kotipolttoiseen .
Niitä sai tietysti enemmän vaihdossa kuin kaupungin viinoja. Tämä viinankeittäjä olikin Jaskalle tuttu mies.
Tämä viinankeittäjä oli kyllästynyt omiin juomiinsa ja halusi vaihtelun vuoksi kaupungin viinoja.

Kun vaihto oli tehty, niin Jaska ja sen kaveri halusivat lähteä metsästämään teeriä ja metsoja.
Viinankeittäjä sanoi, että turha vaiva, hänellä on pyydystysautomaatti tuolla pellolla.
Siellä oli vanha päreastia, jonka kanneksi oli laitettu tiinun kansi, jossa oli keppi.

Kun metso tuli istumaan tiinun kannelle, kansi keikahti ja metso meni pärekoriin.
Kansi keikahti taas takasin ja oli valmiina seuraavaa metsoa tai teertä varten.

No pojilla oli vielä kaupungin juustoja vaihtotavarana ja niin tehtiin vaihto teeriin ja metsoihin.

Kun pojat lähtivät ajamaan takaisin Kauvatsan asemalle.
Niin he olivat erittäin väsyneitä. Samoin koirat olivat juosseet itsenä aivan piippuun.

Jaskan kaverilla oli kuitenkin pyörässään apumoottori, joka oli hankinttu ennen sotia.
Sen teho oli pieni, olisko ollut yksi hevosvoima.

Se oli kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Niin laitettiin naru kaverin pyörästä Jaskan pyörään. Koirat laitettiin repuun istumaan ja teeret roikkumaan takatelineille.

Näin mentiin sitten asemalle ja juuri ja juuri ehdittiin perille.
Maanantainaamuna sitten heti töihin.

Kalaa.gif

Minä näin varmaankin samalaisen polkupyörän apumoottorin Kovan Teknologian päivillä.
Omistaja oli halukas myymään polkupyörän ja minä oli halukas ostamaan sen.
Kuitenkin mietin mitä vaimo mahtaisi tuumata minun hankinnastani.
No se hankinta jäi sillä kertaa.

Se polkupyörä ei ollut tämä mopedi vaikka valmistusaika saattoi olla ennen sotaa.

mopedi.jpg

Pekka OH3GDO

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License